tiistai 8. huhtikuuta 2014

Xdream, Tarto

Maaliskuun lopussa 27.04. kilpaillaan Tartossa kauden ensimmäinen Xdream -osakilpailu. Lähdemme matkaan ainakin kahden joukkueen voimin. Sekajoukkueen mudostavat (Mikko, Mari ja Niko)

Jorma kisaa Raivolan rysäpöksyt nimisessä joukkeessa, yhdessä Reijo Roinisen sekä Mikko Kolehmaisen kanssa.

Viron Xdream-kilpailuja olemme kiertäneet aikaisemminkin ja kokemukset etelänaapurin kilpailuista ovat olleet hyviä, joten tästäkin kerrasta odotamme mielenkiintoista ja menestyksekästä reissua. Osanottajamäärät ovat Viron kilpailuissa olleet yleensä huomattavasti suurempia kuin kotimaassa, mutta porukkaan mahtuu toki monen tasoista urheilijaa ja kaikille löytyy varmasti kovia vastustajia.

Kevät-Rogaining

Sipoon korven metsät suhisivat 30.3. sunnuntaina, kun suunnistajat etsivät omia reittejään. Rogainingsuunnistuksessa oli kahden sekä neljän tunnin sarjat ja ratamestari oli piilottanut eri arvoiset rastit 1:11500 suhteen kartalle. Kukin sai suunnitella itselleen parhaaksi katsomansa rastit ja reitin kuten rogainingissa on tapana.

Avantista meitä oli mukana Jorma, Mikko, Mari sekä molemmat Nikot, S ja R Talven ajan suunnistuksessa oli kaikkien osalta ollut taukoa muutamaa korttelirastia lukuunottamatta ja tärkeimpänä tavoitteena olikin päästä rauhassa totuttelemaan millaista metsässä suunnistaminen onnistui. Kaikki olivatkin lähteneet melkoisen maltillisella otteella liikkeelle eikä tavoitteeksi ollut asetettu edes kaikkien rastien kiertämistä kuten yleensä on ollut tapana.

Mikko:
Itse lähdin metsään Joken kanssa ja suunnistus kulki paria seisahdusta sekä ristiaskelta lukuunottamatta varsin  toiveikkaasti. Aikaa jäi lopulta reilusti yli ja kaikki rastit olisi ehtinyt kiertää tälläkin vauhdilla. Jätimme jo heti alussa suosiolla pari lippua hakematta. Ulkoilusää oli loistava ja liikkuminen jo melko kuivassa metsässä oli mukavaa.

keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Ehdottomasti kovin kilpailu - Endurance Quest 2014

Avanti Adventure tulee olemaan mukana 21.-27.7.2014 järjestettävässä Endurance Quest 2014 kilpailussa. Kilpailu tuo Adventure Racing World-sarjan kilpailun takaisin Suomeen vuoden tauon jälkeen. Kilpailuun valmistautumisesta ja kaikkeen siihen liittyvästä tullemme tiedottamaan näillä sivuilla lisää.




Vuoden 2012 kilpailua voi odotellessa fiilistellä blogihistoriassamme, järjestäjän kotisivuilla sekä videona:

perjantai 14. helmikuuta 2014

Suksihuoltoa Nummelassa


Sukset kannattaa huoltaa kuntoon vaikka lumi välillä vähenee. Pohjia ei kannata päästää kuivumaan tai luisto-ominaisuudet on aina vain vaikeampi saada huippu-kuntoon. 

Huonokuntoisella suksella hiihtäminen kasvattaa toki kuntoa, mutta hiihto on paljon hauskempaa kun alla on toimiva pari.

Tarjoamme osaavaa voitelu-palvelua Nummelan hiihto-keskuksessa sunnuntaina 16.02. Tällä hetkellä hiihto-keskuksessa on avoinna olevaa latua 1,5 km. 

Osoite: 
Hiidenvedentie 30
03100 Nummela

lauantai 16. marraskuuta 2013

Avantin syyskokous ja pikkujoulut

Tiimi saatu viimeinkin runsaslukuisena saman pöydän ääreen. Tänä iltana seikkaillaan siis Helsingin ytimessä ja juonitaan yhdessä tulevan vuoden toimintaa. Tuleva kausi tulee olemaan varmasti mielenkiintoinen ja pitää sisällään monenlaista jännittävää.

Riehakasta pikkujoulutunnelmaa! Kuten kuvastakin voi päätellä, niin vitsejä ja naurua ei säästelty.

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Valokuvia ja menestystä X-kaadosta

Suomen vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty seikkailu-urheilukilpailtu X-kaato käytiin jo 13. kerran lauantaina 28.09.2013. Kilpailukeskus sijaitsi Laaksolahden urheilupuistossa Espoossa. 

Avanti Adventure oli kilpailussa mukana kolmella joukkueella. Miestensarjassa Mikko ja Juuso taistelivat itsensä kovassa seurassa maaliin kolmantena, Samin ja Mikan seuratessa kuudensina. Sekasarjassa Mari  ja Niko selvisivät sairasteluista huolimatta pimeän, kylmän ja märän reitin lävitse.


Riemukas palkintojenjakoseremonia. Oikealta 1. Ville Mäkelä & Jaakko Mäkelä, 2. Simo-Pekka Fincke & Mikko Auvinen, 3. Mikko Rantahakala & Juuso Hollo.










VALOKUVIA LÖYTYY GALLERIAN KAUTTA-->

torstai 29. elokuuta 2013

Arkistojen kätköistä 2: YKV multi-sport

Ylistaron Kilpa-Veljien järjestämä YKV multi-sport kisattiin tänä vuonna jo 13. kertaa. Tällä kertaa kisa saatiin mahdutettua kalenteriin ja Avantin nimissä viivalla olikin sekä juniori- että seniorijoukkueet. Saatiin Mikan kanssa jujutettua Oskari Levänen kokeilemaan uutta lajia, junioreita edusti Asseri ja Pablo. Aikuisten kilpailu eroaa ns. normi multisportkisasta siten, että suunnistuksellisuutta on karsittu reilusti. Kisaa edeltäneessä briifauksessa käytiin reitti läpi, ja huomioitiin erityisesti paikat joissa on reitiltä eksymisen vaara tai uhka. Tästä johtuen itse kisa sitten onkin raakaa vääntöä paukusta maaliin. Viivalla oli kaikkiaan 19 joukkuetta, sporttisen näköistä porukkaa, huhujen mukaan kaikki kovia hiihtäjiä.

Avantin joukkueet valmiina lähtöön

Kisan alkuun porukkaa hajottamassa oli reilu parin kilsan kick'n'run osuus, jossa kickailu suoritettiin ostoskorein varustetulla Eslan potkulaudoilla. Oikein hyvät kyydit. Yksi potki ja kaksi juoksi. Noin 30 km:n fillariosuudelle lähdettiin hyvissä asemissa ja kisan luonteesta johtuen ei juurikaan säästelty. Reitti kulki pääosin teitä pitkin, kaikkea pikitien ja metsäautotien väliltä, mutta hyväkulkuista koko ajan lukuunottamatta kahta lyhyttä maastoksi luokiteltavaa pätkää. Nekin tosin täysin ajettavia. Ekalla maastopätkällä nappasimme kärjen vajaan minuutin kaulan kiinni. Ajeltiin hetki monta joukkuetta nipussa. Toinen maastopätkä laittoi kärkietenijän taluttamaan, ja tässä pusikossa ei voinut ohittaa joten kaikki matelivat. Puskasta takaisin tielle, ja nyt ei ehdittykään heti matkaan mukaan. Ajettiin kärkeä kiinni, mutta allekirjoittaneen reidestä ei irronnut ihan parhaita kierroksia ja vauhti notkahti loivassa ylämäessä pahasti juuri kun olimme saavuttamassa letkan. Jäätiinpä sitten tällä tieosuudella noin puoltoista minuuttia kärjelle.

Fillaroinnin vaihtoon neljäntenä ja luistimet jalkaan. Luistelu sujui alkuun varsin mallikkaasti hyvällä asfaltilla, mutta kun pinta muuttui epätasaisemmaksi alkoi matkanteko hidastua. Hiihtäjäpitoisilla joukkueilla näytti olevan tekniikka hallussa, ja vähän reittäkin reilummin. Mika ja Oskari olisivat varmasti suoriutuneet noin 10 km:n luistelusta paljon liukkaammin elleivät olisi joutuneet vetämään minua mukana. Joukkueemme vaihdossa kuudentena reilu 5 min kärjen takana. Seuraavana n.3 km:n kick'n'run kylän läpi ja joenrantaan, josta kanootilla lyhyt melonta, ja kick'n'run takaisin kentälle. Yksi joukkue ohitettiin matkalla rantaan, seuraavien selät olivat välillä näkyvissä mutta iskuetäisyydelle ei päästy. Vaihdon yhteydessä 'questinä' renkaanpyöritystä urheilukentän ympäri. Ei päässyt 'kivoimpien questien' kategoriaan.

Loppuun vielä reilu 10 km:n pyöräily teitä pitkin. Kiire oli jo hellittänyt, eteen oli matkaa eikä kukaan hengittänyt niskaan. Poljettiin tasaiseen tahtiin, ja oltiin maalissa viidentenä ajassa 3h 3min. Voittaja Lumi Ski Clubin aika 2h 53min. Matkaa kertyi reilu 63 km. Vähän jäi harmittamaan oma huono kulku fillarilla, se meni valmistautumisen piikkiin. Luistelussa en tosin olisi hyvällä valmistautumisellakaan pysyny vauhdissa, joten siinä viimeistään olisi kärki karannut. Mikalla ja Oskarilla olisi vauhti kyllä riittänyt palkintopallille.


Kesäistä pulkkailua
Toista kertää järjestettävässä lasten multi-sportissa lajeina oli potkulautailua ja juoksua, joukkuetoveria vedettiin pulkalla pitkin nurmea, ja matkaa taitettiin laudan pätkältä toiselle siirtyen. Kilpailijapari löi myös palloa vuorotellen, ja lopuksi kasattiin karttapalapeliä, mikä osoittautuikin vaikeaksi tehtäväksi usean joukkueen joutuessa tuumimaan ratkaisua pitkään. Junioreiden lajeissa korostui yhteistyön merkitys unohtamatta kuitenkaan urheilun fyysistä raadollisuutta. Avanti juniorin kaksikko oli osallistujalistan nuorimmasta päästä, ja pojat olivat tällä kertaa maalissa 11.

Lankullakävelyä
YKV multi-sport on tapahtumana erittäin hyväntuulinen. Kilpailun luonne poikkeaa muista multisport kisoista, mutta sopii siten varsin hyvin kesäiseen kisakalenteriin. Ensi vuodelle on kuuleman mukaan tähtäimessä suurempi osallistujamäärä ja suuremman luokan järjestelyt. Odotamme mielenkiinnolla, ja suurella todennäköisyydella olemme taas viivalla ensi vuonna.

-Niko


sunnuntai 25. elokuuta 2013

Arkistojen kätköistä, osa 1: Rokua 2013

Rokua Geopark Challangen taisteltiin tänä vuonna Muhoksen ympäristössä upeissa maastoissa. Alunperin tarkoituksemme oli hyökätä kisaan miehityksellä Niko, Mikko ja Jokke, mutta Joken pitkän VMTL:n johdosta etsiskelimme tovin pätevää tuuraajaa, ja löysimme sellaisen kokeneesta seikkailijasta Tuomas Sovijärvestä. Tiimi siis kunnossa, ja yksi yhteistreenikin saatiin alle.

[Kuva: Tapani Launonen]

Kisan lähtöpaikkana ja prologin päänäyttämönä toimi Muhoksen pesäpallostadioni. Paikalla oli myös kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Suurta urheilujuhlaa olikin hänen lisäksi seuraamassa stadionilla sekä Muhoksen keskustassa kiitettävän paljon yleisöä. Liikkeelle lähdettiin perjantaina klo. 10, ja prologia pyörittiin keskustan ympärillä ensin juosten sitten patjaillen. Luisteluosuus sisälsikin jo pari metsäpätkää ja vei kisaajat pikkulenkille Muhoksen pohjoispuolelle. Usealla joukkueella oli vaikeuksia ymmärtää reittikirjan lisäksi reitin varrella annettuja varsin selkeitä ohjeita, ja prologin viimeinen rasti jäikin hakematta aika monelta joukkueelta. Vauhtimme oli prologissa varsin sopiva. Menimme omaa vauhtia, ja haimme kaikki rastit.

Prologissa ehti shoppaillakin.. oli ale. [Kuva: Tapani Launonen]

Kisa jatkui pyöräilyllä. Alkuun muutama kilometri tuntumaa polkemiseen, kunnes matka katkesi Pyhäkosken padolle questiin jonottamiseen. Odoteltiin varsin pitkältä tuntunut aika kunnes vihdoin pääsimme hakemaan padon sisältä yhden rastin ja kiipeämään rappuset ylös laskeutuaksemme patoa pitkin alas. Ihan kiva, mutta kisan tässä vaiheessa ei vielä ehtinyt nautiskelemaan. Jatkettiin matkaa fillareilla rasteja poimien. Matka eteni mukavasti, rauhallisesti mutta kuitenkin sopivan vauhdikkaasti, kunnes kisakellon näyttäessä noin kahdeksaa tuntia allekirjoittaneella alkoi energiat ja lopulta vedetkin tulemaan hissillä ulos. Ankaran jälkianalysoinnin perusteella ravintoaineiden saanti ei ollut ollut aivan kohdillaan, ja siitä moinen. Tosi kurjaa siis oli. Fillarit kuitenkin etenivät minun ollessa hinauksessa ja Tuomaksen toimiessa enimmäkseen veturina. Ahmasjärvellä pidettiin makkaran mittainen tauko ja tilanne vähän helpotti. Samalla kuultiin että Rokualla ei käydäkään, ja lähdettiin polkemaan kohti Tuppua. Matkalla jännä joen ylitys, jonka toisella puolella hieman tilannetta ampiaisten kanssa (jokainen lähti muuten eri suuntaan pakoon). Tupussa olisi ollut kiva questi tarjolla, mutta kisan aikataulu oli hieman optimistisesti laadittu, ja kuumailmapallo johon questissä olisi jumaroitu oli jo nätisti pakattu kun saavuimme paikalle. Lyhyt siirtymä hiekkakuopalta vaihtoon, jossa RGC:n perinteinen soppatarjoilu. Kyllä oli hyvää! Nautiskeltiin oikein ajan kanssa, allekirjoittaneellakin pysyi sisällä kunhan alkuun pääsi.

Nyt koko porukka iskussa ja kanootin arvontaan. Valittiin melontaosuudelle vaihtoehdoista liukkaimman näköinen purkki. No siinähän kävi niin että viiden metrin matkan teon jälkeen huomattiin virheemme kun otimme kylvyt koskessa joka olisi ollut joten kuten kuivanakin laskettavissa. Kiikkerä oli. Parin tiimin kanssa vaihdeltiin paikkoja meidän mennessä tasaisella ohi ja muiden lasketellessa helpoimmat kosket meidän taluttaessa kanoottia. Kahdet uinnit taidettiin ottaa. Osuudella tuli kanootin kanssa painittua enemmänkin, joki oli paikoin tukossa kaatuneista rungoista ja jouduimme etenemään kanjonin reunoja pitkin. Taisi sataakin vähäsen, piti kivasti hyttyset ja muut pörriäiset hetken loitolla. Melonnan keskellä oli muutaman sadan metrin kantopätkä jonka yhteydessä pikku juoksuquesti. Lämmöt jälleen kohdillaan, loppumelonta sujui helpommin koskien hieman harvetessa. Loppu oli oikeastaan aika unettavaa hommaa.

Canyoneeringiareena  [Kuva: Tapani Launonen]

Vihdoin odotettu canyoneering osuus. Alkuun juoksu hieman kankeeta, mutta pikkuhiljaa päästiin liikkeelle. Tultiin ihan kivasti parin muun joukkueen kanssa hippaa noin puoleen väliin asti. Yhdelle rastille tein todella hämmentävän 20 min pummin. Matkantekomme oli hidastunut hieman muutenkin, askel alkoi painaa. Myös päätöksenteko oli etanavaihteella, yhteen joen ylitykseen kulutimme puolisen tuntia pähkäillessämme ylityspaikkaa. Vesi lienee kuitenkin yhtä märkää ylä- ja alavirrassa.. Löysimme kuitenkin aikanamme perille vaihtopaikalle kaikki rastit kierrettynä. Jälleen saimme uutiset reitin lyhentymisestä. Jäljellä oli pyöräily Muhokseen, suofillarointi jäisi siis seuraavaan kertaan. Pyörä kulki ihan kivasti. Matkalla alkoi jopa harmittaa reitin lyhentyminen. Loppuun vielä lyhyt patjailuquesti mistä sitten selvisi maalin sijainti. Maalissa ajassa 29h ja rapeat.

Kisa ei kulkenut ihan käsikirjoituksen mukaan monessakaan mielessä. Tuloksia veivattiin vielä palkintojenjaossakin, ja säännötkin taisivat ihmeellisesti muuttua jossain välissä. Tuloksista ei meidän kuitenkaan tarvitse murehtia, palkintosijoille kun ei tällä suorituksella ole asiaa. Harmittamaan jäi mystinen ravinnon vastaanottamattomuustila, sekä pari tuntuvaa pummia muutenkin raskaalla canyoneerinosuudella. Reitti oli kuitenkin upea, ja jää mieleen päällimmäisenä asiana Rokua Geopark Challenge 2013:sta.

Niko



torstai 22. elokuuta 2013

Snowflakes seikkailu 18.8.2013 Tuusulassa


Tämän kesän seikkailukisakausi jatkui Mikan ja allekirjoittaneen osalta kauden viidennellä startilla Snowflakes seikkailussa Tuusulassa.  Aiemmista kisoista oli kaikista jäänyt vähän hampaankoloon joten oli kiva päästä taas kisaamaan.


Materiaalin jako alkoi tuntia ennen lähtöä ja sen jälkeen oli normaalia säätämistä reittien ja varustuksen suhteen. Reitti oli suht koht selkeä joten mitään hirveää kiirettä ei tällä kertaa tullut kamojen ja suunnitelmien kanssa. Pienen lisämausteensa toi se että kisassa ei ollut käytössä emit-leimaus vaan pihtileimaus ja osalla rasteista piti merkkailla joko kynällä tai liiduilla kirjaimia leimausruutuihin ...

Kisa alkoi questillä, jossa sprinttisuunnistettiin 12 rastia vapaavalintaisessa järjestyksessä.  Pienen alkuhaparoinnin jälkeen homma sujui aika mukavasti ja ilman suurempia virheitä.  Eroa kärkeen ei ollut paljoa. Jalkinevalinta (=pyöräilykengät) ei ehkä ollut ihan optimaalinen tähän lajiin, mutta eipähän tarvinnut tuhlata vaihdossa aikaa kenkien vaihtoon.

Inkkarit takaisin kanoottiin ja menoksi
Questin jälkeen siirryttiin fillareilla Tuusulanjärven rantaan ja siellä oli vuorossa inkkarimelonta pätkä.  Melontaan pääsimme lähtemään ekana.  Inkkarimelonta ei kuulu henkilökohtaisiin suosikkilajeihin. Keli oli aika paljon parempi kuin torstain viimeistely treenissä, jossa aallot tuli parhaimmillaan keulasta sisään kanoottiin.  Melontapätkällä ei ollut mitään suurempia haasteita mitä nyt rastien leimaus välillä vähän tökki, kun pihtileimaus taidot oli sen verran ruosteessa. Melonnasta tulimme ekana vaihtoon. Prittinen ja Mattilan Jenni olivat ihan kannoilla.  Sitten pyörillä takaisin kilpailukeskukseen tuttua reittiä ja kohti fillariosuutta.

Fillariosuudella heti ekalla rastilla oli vuorossa lyhyt ”krossirata”, joka risteili ampuradan valleilla ylös alas. Tämän jälkeen pyöräpätkä oli aika selkeää toteutusta. Vitoselle mennessä vähän arvottiin pyöräteiden kanssa ja hävittiin vähän aikaa. Vitosella oli vuorossa suunnistuspätkä jalkaisin.  Rata tarjoili paljon tiukkoja käännöksiä ja uimaankin päästiin kun pari rastia oli saarissa. Heti ykköselle mennessä vedettiin vähän liika oikealle ja Janne Hietala ja Tuomas Sovijärvi saivat meidät näkyviinsä ja kiinni heti seuraavalle rastille. Loppurata tultiin yhdessä takaisin fillareille. Nopea kenkien vaihtaminen ja fillarilla eteenpäin.  Janne ja Tuomas saivat pienen eron kutoselle mennessä kun me Mikan kanssa oltiin vähän hitaita muutamassa kohdassa. Sen jälkeen emme saaneet enää poikia kiinni. Pyöräily jatkui ja kahdeksannen rastin questissä kerättiin roskia. Ysille mennessä emme löytäneet rastille menevää polkua vaan päädyimme liikaa oikealle. Pienen tetsauksen jälkeen rasti kuitenkin löytyi.  Rastille 12 mennessä etsittiin sopivaa uraa, mutta kun sitä ei löytynyt päädyttiin joksikin aikaa tiheään pusikkoon fillareita työntämään.  Ja vielä rastille 13 mennessä  valittu polku hävisi alta vähän kesken kaiken. Loppumatka sitten tulikin ihan mukavasti, mutta vaihdossa eroa oli kärkeen seitsemisen minuuttia.
Sami ja Janne hippasilla

Viimeisenä lajina oli suunnistus. Rata oli aika helpon puoleinen. Onneksi mitään ihan hirveän pahoja esteitä ei radalla ollut. Heti kakkoselle mennessä Mikalla alkoi matka painaa ja jouduttiin hiljentämään vauhtia. Loppu mentiin sen mukaan mitä Mika jaksoi ja maaliin saavuimme Pro Pinkojat- sarjan kakkosina nelisen minuuttia voittajien jälkeen. Voitto meni Janne Hietalalle ja Tuomas Sovijärvelle.

Täydellistä suoritusta ei tullut vieläkään, mutta muutamia kommelluksia lukuun ottamatta suoritus oli ihan hyvä. Pieni ero voittajaan jäi toki harmittamaan. Kisa ja reitti olivat ihan mukavia. Seuraavaksi seikkaillaan seikkailukisakauden päätöksessä X-kaadossa, jossa päästään taas nauttimaan pimeässä etenemisestäkin. Väliin toki mahtuu ainakin Nuuksio Classic ja ehkä myöskin suunnistuksen SM-kisoja.

-Sami

sunnuntai 18. elokuuta 2013

Valokuvia SnowFlakes Seikkailusta!!!



KUVIIN!!!

Avanti toiseksi Tuusulassa

Eroa voittaneisiin hevosmiehiin jäi reilu pari minuuttia.

P14 pyöräilyrasti

Snow Flakes Seikkailu 2013

Tuusulassa käynnissä olevassa kilpailussa eletään jännittäviä hetkiä. Kilpailu alkoi pro-sarjan osalta klo 9 aamulla ja tällä hetkellä sarjan kärki lähestyy pyörällä viimeistä vaihtoa.

Pyöräilyä ennen on tehty suunistustehtävä juosten ja meloa Tuusulan järvellä. P14 rastille saapui ensimmäisenä "Tosi mustat hevoset" Hietala ja Sovijärvi 10 minuutin kaulalla Avanti Adventuren Mika Saloon ja Sami Levijokeen. Avantin kilpailijat kertoivat tehneensä pari isompaa suunnistus virhettä jotka johtivat hankalaan tetsaukseen pyörillä tiheässä pusikossa.

torstai 15. elokuuta 2013

Retki Rogaining 2013

Lajina suunnistus. Rasteja maastossa ja kartalla yhteensä 66 kappaletta. Rastien hakemisjärjestyksen saa päättää itse. Rastien arvo vaihtelee 10 ja 90 pisteen välillä. Rastin arvo määrittyy pääosin sen saavutettavuuden mukaan.  Aikaa käytettävissä 24 tuntia. Eniten pisteitä kerännyt voittaa. Viivalla Avantin nimissä Janne Kortelainen ja Markus Helander.


Reittisuunnitelma kasattiin ripeästi. Tavoitteena kiertää idän kautta pohjoiseen ja ehtiä 11 tunnissa (pimeän tullessa) n. 65 kilometrin päähän. Pimeän ja aamun ajalle reittisuunnitelma tehtiin ylimalkaisesti, ajatuksella ”ehtiihän karttaa tuijottaa matkallakin”. Suunnitelman mukainen eteneminen onnistui pimeän tuloon asti ilman suurempia vaikeuksia. Rasteja 37 ja 48 haettiin yhteensä n. 20 minuutin verran. Tossu nousi kohtuullisesti. Nestehuolto toteutettiin pullottamalla purovettä ja tipauttamalla Zero-poretta joukkoon. Edellisvuoden ”kyykkäämisestä” viisastuneina neste- ja energiapuoleen oli nyt panostettu ja evästä oli mukana liikakin. Kilpakumppanit kehuivat olevansa liikkeellä neljällä Snickersillä ja yhdellä geelillä. Meidän eväämme painoivat lähtiessä n. kaksi kiloa / mies. Eväänä oli Nutrica-pirtelöä, leipää, lihapullaa, sipsejä, rusinoita, lihapiirakkaa, salamipatukkaa, geeliä ja Suklaa- / energiapatukoita. Eväät upposivat hyvin, kun söi vähän kaikkea aina n. kahden tunnin välein.

Rastia 75 haettiin noin puolen tunnin verran. Pimeän tultua suunnistustaito ei riittänyt erottamaan oikeaa kallion lakea lukuisten kaltaistensa joukosta. Sama vaiva toistui rastilla 81, jota pummattiin isosti. Rastin löytäminen vaati itsemme kartalle hakemista noin kolmen kilometrin päästä, isolta tieltä. Aikaa rastin hakemiseen kului ainakin tunti. Kyseinen mäenlaki oli täynnä tuulen kaatamia puita ja sopivasti mielikuvittelemalla maisema oli helppo nähdä totaalisen päin P:tä. Matkavauhti hidastui ja huono loppulenkin suunnittelu kostautui. Pisteitä olisi ollut saatavissa vähäisellä tarmon ja järjen käytön lisäyksellä jopa 20 enemmän, kuin mitä nyt kerättiin.

Pisteitä kertyi yhteensä 220 ja matkaa kaiken kaikkiaan noin 100-115 kilometriä. Aikaa jäi käyttämättä tunti ja 40 minuuttia. Loppusijoitus 7. Tulos on kohtuullinen koska päällimmäisin tavoite oli päästä maaliin. Suurimmat ongelmat tuotti vähäinen (olematon) pitkien juoksutreenien määrä kuluneena vuonna, suunnistustaidon puutteet sekä eri muodoissa mukana kulkenut ylipaino. Kannattaisi pyrkiä olemaan edes juoksijan näköinen, kun lähtee mukaan tällaisiin mittelöihin.

Kenkinä kummallakin oli loistavat Salomonin xa- mallin tossut. Jannella ei ollut jaloissaan ainoatakaan rakkoa ja Markuksella vain jokunen (sukkia ei vaihdettu vuorokauteen). Jannella tosin jalat muuttuivat kisan jälkeisenä iltana samanlaisiksi kuin hirvellä: Pohkeet ja polvet paisuivat reisien vahvuisiksi ja pohkeet saivat lisäksi kauniin lilan värityksen. Ainoat taipuvat kohdat löytyivät nilkasta ja lonkasta.  Mutta; ensi vuonna laitetaan taas pölhöjä paremmuusjärjestykseen ja mekin saatamme olla mukana taas hitusen viisaampina ja kokeneempina.


Janne K