Vielä kerran Endurance Quest

Enduracen Quest käytiin paahtavassa helteessä läntisellä Uudellamaalla. Sekajoukkueessa kisasivat Mari ja Niko S. ja miesten sarjassa kisasivat Mikko ja Juuso. Alla hopealle sijoittuneen sekasarjan raportti kuumasta kisasta.

Kuva: Lilli Rantahakala

Kisakeskukselle suuntasimme hyvissä ajoin, ajatuksena sujuva varusteiden pakkaaminen ja muu valmistautuminen ja tankkauksen viimeistely. Kuumasti porottavan auringon alla kamppeiden pakkaamiseen kului oletettua enemmän aikaa, ja viimeistelevä energiatankkaus jäi vähän turhan lähelle starttia.

Reittiä päästiin suunnittelemaan n. kaksi tuntia ennen starttia. Karttoja ja reittikirjoja tutkaillessa oli selvää, että kisasta tulisi hieno ja sopivan haastava. Kisan merkittävin osuus oli melonta ja sen lomaan sijoitetut suunnistus- ja coastaleeringosuudet. Pyöräilyä kisasa tulisi olemaan suhteellisen vähän ja tästä syystä päädyin jättämään pyöräilykengät kokonaan pois. Itse valitsin kengiksi pelkät nastarit coastaleeringosuuksien liukkaiden rantakallioiden ja usean juoksuosuuden vuoksi. Vaatetus ei tällä kertaa tuottanut suuremmin harmaita hiuksia, sillä kylmä ei taatusti tulisi. Reppuun pakattiin vain pakolliset varusteet ja päälle valikoitui mahdollisimman kevyt, mutta riittävän suojaava kokonaisuus.

Kuva: Lilli Rantahakala

Kisa käynnistyi prologilla, jonka tarkoituksena on hajaannuttaa joukkueet. Tällä kertaa prologi oli suunnistus, joka ulottui kisakeskukselta Raaseporin linnalle asti. Karttoja prologiin saatiin kaksi, toinen peilikuvana ilman rastipisteitä ja toinen ns. oikea kartta. Varsinaisesta kisasta poiketen prologissa joukkue sai hajaantua ja sopia kumpi tiimin jäsenistä hakee mitkäkin rastit. Lyhyen neuvottelun jälkeen Avantin kummatkin joukkueet laittoivat kartat puoliksi Nikon ja Juuson lähtiessä hakemaan rastit linnalta, kun Mari ja Mikko hakivat kisakeskuksen lähistöllä olleet rastit. Jälkikäteen viisastellessa rastijako olisi kannattanut miettiä tarkemmin, sillä lähirastit hakeneet joutuivat odottelemaan tiimikavereitaan pitkän aikaa.

Lopulta kummatkin tiimit pääsivät lähtemään kisareitille. Mari ja Niko pääsivät lähtemään kolmantena sekajoukkueena ensimmäiselle lyhyelle pyöräosuudelle. Pyörä kulki hyvin ja pian ohitimmekin ensimmäisen sekasarjan joukkueen. Toisella pyörärastilla leimauslappu unohtui pyörän karttatelineeseen, ja aiheutti turhaa ajanhukkaa kun se piti hakea. Tässä vaiheessa osoittautui, että Nikon energiatankkaus ei mennyt ihan putkeen, vaan viime tipassa syöty pitsa tuntui kaipailevan raittiiseen ulkoilmaan. Tilanne ei kuitenkaan ollut paha, eikä matkanteko tästä suuremmin kärsinyt ja pääsimme nopeasti melontaosuuden alkuun.

Melontapaikalla suoritimme nopean vaihdon ja lähdimme melomaan. Meille valikoitunut kajakki puolsi voimakkaasti oikealle, joka tarkoitti sitä, että oikealla puolella sai tehdä reilusti enemmän töitä. Koska juuri oikea ranteeni oli jo valmiiksi kiprä, arvelin ettei ennen kisaa viritelty teippaus riittäisi, vaan laitoin heti alkumetreillä myös rannetuen estämään rannetta rasittavaa liikettä.

Melonta sujui kokonaisuudessaan hyvin ilman suurempia ongelmia. Nikon pitsa ei millään meinannut tyytyä kohtaloonsa, vaan pyrki edelleen päivänvaloon ja tässä vaiheessa alkoi vaikuttamaan siltä, että myös nesteet jäivät imeytymättä. Onneksi edessä oli pitkä melontamatka, jolloin sykkeet eivät nouse niin koviksi, ja toiveissa olisi elimistön rauhoittuminen.

Kuva: Lilli Rantahakala

Melonnan katkaisi ensimmäinen coastaleering ja sen perään suunnistus. Rantautuessa kävin leimaamassa CP -rastin. Ilmeisesti voimat kädessä olivat kipeästä ranteesta huolimatta tallella, sillä pihtileimasin napsahti poikki. Huikkailin tiedon rikkoutuneesta leimaisemesta toimitsijoille ja jatkoimme joutuisasti matkaa. Uimapatja otimme mukaan ja puhalsimme niitä juostessa, toisin kuin miesten sarjan ranskalaisjoukkue, jotka käyttivät hyvän tovin patjojen pumppaamiseen jalkapumpulla.

Coastaleering meni kohtuullisesti. Kisaa varten emme löytäneet kahta hyvää patjaa, joten minulle kevyempänä valkoitui tavallinen rantalelu-uimapatja. Kevytversio uimapatjasta osoittautui hitaammaksi kuin hieman tukevampi patja ja vesiylityksissä tuppasin aina jäämään Nikosta. Alkuvaiheessa Niko työnsi minua eteenpäin, mutta lopulta kehitimme hinaussysteemin uintiosuuksille. Yhteistyöllä uintiosuudet sujuivat ongelmitta ja pääimme näppärästi coastaleeringosuuden loppuun. Coastaleeringin jälkeen alkoikin olla jo pimeä, ja suunnistusosuudelle otimme otsalamput mukaan.

Suunnistukseen lähtiessä oma fiilis oli todella hyvä. Jalka nousi suhteellisen kevyesti ja pimenevän illan tuoma viileys tuntui hyvältä. Suunnistuksen ensimmäistä rastia etsittiin pitkään ja hartaasti. Rastipiste oli kalliojyrkänteen alla, mutta rastia ei vain löytynyt. Miesten sarjan ruotsalaisjoukkue haravoi rastipistettä kanssamme ja jossain kohdassa sekasarjaa johtanut tiimi ja muutama miesten sarjan tiimi juoksivat ohitsemme. Lopulta paikansimme rastin ja rastille juostessamme ihmettelimme ohi juosseiden joukkueiden tulosuuntaa.

Ennen kuin leimasin rastin, varmistin Nikolta rastin numeron. Tässä vaiheessa selvisi, että olimme lähteneet kiertämään suunnistusrataa käänteisessä järjestyksessä. Rastin etsimiseen  ja kertyneeseen ylimääräiseen matkaan tuhrautui noin puoli tuntia turhaan aikaa. Muutaman ärräpään saattelemana vaihdoimme nöyrästi suuntaa ja lähdimme kohti ensimmäistä rastia. Ensimmäisellä rastilla näkyi olevan ainakin Oxalis ja ilmeisesti toinenkin sekasarjan joukke. Etumatkamme oli siis kurottu umpeen, ja tieto siitä meinasi masentaa reilusti. Oletin olevamme noin viidentenä kisassa ja samalla tiedostin, että kärki olisi jo varsin kaukana. Juoksu kuitenkin sujui ihan mallikkaasti ja loput rastit löytyivät nyt ongelmitta. Juoksimme Oxaliksen kanssa samoja tahteja, mutta viimeselle rastille Oxalis otti hieman väärän linjan. Me puolestamme olimme rastin käyneet jo etukäteen etsimässä, joten meillä matka jatkui nopeasti leimauksen jälkeen.

 

Seuraava melontaosuus olisi pitkähkö ja yö oli pimeimmillään. Välillä meinasi hieman unettaa, mutta muuten melonta sujui jälleen mallikkaasti. Muita melojia ei näkynyt, ja välillä pohdiskelin sijoitustamme kisassa. Oletin edelleen Oxaliksen jääneen jälkeen, mutta muiden sekajoukkueiden tilanteesta minulla ei ollut aavistustakaan. Aamu alkoi vähitellen sarastamaan, kun saavuimme seuraavalle suunnistusosuudelle. Otin kuitenkin otsalampun mukaan ja alussa sitä vielä tarvitsikin jonkin verran. Suunnistus sujui jälleen ilman suurempia pummeja. Yhtä rastia haimme hieman väärästä kohdasta lyhyen tovin, ja toiselle valitsimme hieman pidemmän lähestymisen. Itselläni filis juoksuosuudella oli edelleen erinomainen, ja tässä vaiheessa minulle alkoi valkenemaan, että olisimme kisassa toisena. Tästä tiedosta sai lisää puhtia, ja seuraava lyhyt melonta sujui helposti. Viimeinen coastaleering oli todella hieno, mutta vedessä ja rannoilla oli turhan paljon sinilevää. Haju oli paikoin kamala, mutta sitä ei ehtinyt kisan tiimellyksessä liikoja miettiä. Costaleergingistä jatkoimme taas melontaan.

Hieman ennen viimeistä melontarastia näimme sekasarjaa johtavan Arctic Circlen kajakin. Olimme saavuttaneet joukkuetta selvästi ja tästä saimme taas uutta puhtia. Jatkoimme hyvätahtista melomista ja melontaosuuden vaihtoon päästessämme Arctic Circlen joukkue selvästi yllättyi meidät nähdessään. Me teimme hyvin nopean vaihdon ja lähdimme takaa-ajoon pyörillä.

Kolmannelle pyörärastille saapuessamme AC:n jäsenet olivat lähdössä. Rastia ei kuulemma ollut paikallaan. Jäimme miettimään toimintatapaa miesten sarjan kärjen kanssa ja lyhyen puhelun jälkeen saimme "luvan" jatkaa matkaa. Tässä vaiheessa pyöräosuus oli paikoin melkoista pusikossa tunkkaamista, mutta matka eteni kuitenkin hyvin. Pusikossa yhden kenkäparin taktiikka ei ollut paras mahdollinen, sillä nastarit eivät oikein toimineet hyvin metallisten polkimien kanssa. Pyörä kuitenkin likkui kohtuullisesti.

Kuva: Lilli Rantahakala

Seuraavalle suunnistusosuudelle päästessä päivä oli taas lämmennyt reilusti. Liikuimme edelleen pelastusliivit päällä, sillä edessä olisi vielä yksi pakollinen pelastusliiviosuus. Tämä oli selkeä virhe, sillä pelastusliivit tietysti lämmittivät lisää muutenkin kuumassa aamussa ja se tuntui kostautuvan juostessa. Oma jalka ei enää noussut entiseen tahtiin, mutta valitettavasti en ymmärtänyt ottaa liivejä tässä vaiheessa pois. Suunnistusosuuden loppupuolella oli hieno ja todella vauhdikas vaijeriliuku, josta jatkettiin lyhyt matka takaisin pyörille.

Pyörillä jatkaessamme Arctic Circle palasi takaisin lähtörastille unohtunutta leimaa hakemaan, ja tässä kohdassa siirryimme johtoon. Pyörällä liikuimme reippaasti, mutta seuraavaa questia ei meinannut millään löytyä oikeasta paikasta. Rastia etsiessämme Arctic Circle sai meidät kiinni ja hetken haravoimme rastia yhdessä. Lopulta rasti löytyi hieman sivusta. Questina oli uinti pyörän kanssa Finnfoam -lautan päällä. Edellisestä Endurance Questissa tämä oli tuttua puuhaa, joten pääsimme matkaan nopeasti ja selkeästi vauhdikkaammaammin kuin ensimmäisenä uimaan lähtenyt Arctic Circle. Uidessa otimme taas kärkipaikan. Kiire kärkipaikan säilyttämiseen ja mahdollisesti eron kasvattamiseen oli niin kova, että jatkoimme matkaa suoraan, pelastusliivit edelleen päällä. Lyhyt pyöräosuus köysiquestille oli vauhdikas ja ero Arctic Circleen kasvoi parhaimmillaan n. kahdeksaan minuuttiin. Köysiquestina oli jumarointi kallion päälle ja perään laskeutuminen viereisiä köysiä alas. Nousu sujui kohtuullisesti, mutta laskuun lähtiessämme varmistajat rupesivat selvittelemään köysiä ja meidän piti pysäyttää laskeutuminen. Todellisuudessa viivästys ei ollut pitkä, mutta kilpailevan joukkueen noustessa vauhdilla ylös kiire oli melkoinen. Lopulta saimme luvan jatkaa laskeutumista, ja siitä matka jatkui viimeiselle pyöräosuudelle.

Viimeisellä pyöräosuudella kuumuus iski ensin Nikoon. Vauhtia oli pakko hidastaa ja vihdoin tässä vaiheessa ymmärsimme ottaa pelastusliivit pois päältä. Liivien poisottaminen helpotti hieman, mutta vieläkin oli pakko pitää hieman hitaampi tahti pyörällä. Minulla nestettä oli ollut vähänlaisesti jo jonkin aikaa, ja olin joutunut hieman säästelemään vettä. Pelkäsin tämän vielä kostautuvan, mutta toisaalta matkaa ei ollut enää paljon jäljellä.

Viimeiseen vaihtoon tulimme kuitenkin ensimmäisenä. Otimme jälleen nopean vaihdon ja lähdimme jouksu-rullaluisteluun nopeasti. Niko aloitti luistelulla ja minä lähdin juoksemaan luistimien kanssa reittiä toiseen suuntaan. Kohtauspaikalla vaihtaisimme rooleja, Niko juoksisi ja minä luistelisin maaliin. Juoksuosuudella kuumuus lopulta iski minuunkin. Luistimien kanssa en pystynyt pitämään vauhtia yllä, ja tässä vaiheessa Arctic Cirlen Kati juoksi ohi. Toivoin kuitenkin vielä saavani hänet kiinni luisteluosuudella, mutta kuumuus ja nautitun nesteen vähäisyys kostautuivat ja luistelu käynnisti jalkojen kramppailun. Luistelun vauhti oli siis onnettoman hidasta, etenkin lopun ylämäessä.

Vaihtoon saapuessani Niko auttoi luistimet jalasta ja jatkoimme vielä viitoitetun reitin kohti maalia. Reitillä piti kiivetä maalin yli ja leimata maalileima. Maalileima oli sen verran korkealla, että edes pitkä kisaparini ei siihen yltäisi, vaan leimaus olisi tehtävä yhteispelillä. Koska minulla oli taas nastarit jalassa, jäin minä alemmaksi ja Niko kiipesi selkäni päälle rastia leimaamaan. Leimauksen jälkeen enää lyhyt sprintti maaliin sekasarjan toisena.

Toinen sija Endurance Questissä oli hyvä suoritus. Vaikka voitto lipsahti hyppysistä aivan lopussa, ei suoritukseen voi olla pettynyt. Kisaan ei asetettu maaliin pääsyn lisäksi muita tavoitteita, koska ei ollut varmuutta kuinka Nikon selkä ja Marin ranne kestävät pidempää melontapätkää ja kisaa ylipäätään. Kisamme oli ehjä kokonaisuus, suunnistuksen pienen harharetken lisäksi suurempia virheitä ei tehty ja yhteistyö sujui mallikkaasti. Makean lisämausteen kisaan toi tietysti hyvät järjestelyt sekä uskomattoman hieno kisareitti. Tästä on hyvä jatkaa taas eteenpäin!

Kiitos EQ-järjestelytiimi! Kiitos vapaaehtoiset ja pakotetut! Oli mukava kisata kun miehitetyillä rasteilla oli hyväntuulista porukkaa. Kiitos puskareportteri! Fanit pysyivät jälleen ajan tasalla. Kiitos O-P ja Kati! Saatiin vähän kisavääntöjäkin aikaan.

---
Kooste kisasta Yle Areenassa katsottavissa kuukauden päivät.
---