Spring Adventure 2013

Kotimainen seikkailukausi avattiin viime viikonloppuna Nummi-Pusulassa Keräkankareen suppia laskien (ja nousten). Avanti Adventurea edusti peräti neljä joukkuetta.

Lähtökuopissa jännätään
Kuva: Liisa Paakkanen

Lähdimme Marin kanssa sekasarjaan varovaisella asenteella. Viimeaikana oikkuillut selkä ei ollut allekirjoittaneella parhaassa kisatikissä, ja Mari oli vielä torstaina ennen kisaa flunssan kourissa. Lähtöviivalla ajatus oli mennä sitä vauhtia mikä tuntuu hyvältä. Springi aloitettiin kolmen rastin muistisuunnistuksella. Menimme omaa vauhtia, katsoimme rauhassa seuraavien rastien paikat ja saavuimme vaihtoon isossa ruuhkassa. Sekasarjan osalta kisa jatkui pyöräilyllä läheiseen Mykämäen maastoon. Teimme ison kierron asfalttitietä ensimmäiselle rastille menettäen muutaman minuutin, mutta saimme minuutit takaisin laskettelemalla pyörillä kohti seuraavaa rastia muiden joukkueiden vielä kivutessa käyriä ylöspäin. Seuraavalla rastilla porukka olikin mukavasti taas kasassa.

Nopein tapa edetä?
Kuva: Liisa Paakkanen

Reitti jatkui Pusulan koilispuolelle. Täällä vedimme muutaman rastin kärjessä paremman reitinvalinnan

johdosta, mutta löysimme itsemme taas ison porukan keskeltä etsiessämme hetken maan nielemää polkua. Sekasarjan kärkikolmikko – meidän lisäksi Lupus (Roiniset) ja Oxalis (Pikkaraiset) – sekä naisten kärki AC Adventure (Siltanen&Vehmas) siirryttiin suurin piirtein yhtä aikaa melomaan. Onnistuimme valitsemaan melkoisen muovibanaanin kajakiksemme. Kaarivedoin etenimme melonnan questiin. Peilikuvakartasta muistisuunnistettiin kaksi rastia, joista toinen oli meidän paikalle päästessä ilman rastilippua. Lupus löysi leimasimen ensimmäisenä ja poistui vähin äänin paikalta. Muutavan minuutin haravoinnin jälkeen leimasin löytyi, ja matka jatkui meidänkin osalta. Kaarivetoja takaisin vaihtoon ja fillarilla takaisin kohti Keräkankaretta.

Vaihdossa ennen lopun suunnistusta energiatankkaus venyi ja etumatkamme Oxalikseen hupeni olemattomiin. Vaikka suunnistus osuikin pari pikkukiertoa lukuunottamatta hyvin, oli juoksuvauhtimme auttamatta liian hidasta. Sairaudet ja vammat verottivat (nyt voitaneen jo sanoa ’kuluvan vuoden teeman mukaisesti’). Lönkyttelimme vaihtoon ja lopun tasapainoiluköysiquestiin pahemmin kiiruhtamatta. Maalissa kolmantena. Tulokseen täytyy olla tyytyväinen vammat ja sairastelut huomioonottaen.

Voittajat vetää tyylillä
Kuva: Liisa Paakkanen

Naisten sarjan voiton otti ylivoimaisesti AC Adventure ollen maalissa hieman ennen meitä. Miesten sarjan voitosta vastasivat veljekset Mäkelä, aka. Team NeonSport, toisena maaliin saapui rautaisessa kunnossa oleva Lupus Extreme ja kolmas sija meni lopulta Multisport.fi:lle Sinimustavalkoisen totuuden saatua sakkominuutit muistisuunnistuksessa missatusta rastista. Tarkemmin tuloksia: multisport.fi.

Avanti 2 saapumassa maaliin ketjut jälleen kasassa ja kireällä
Kuva: Lilli Rantahakala

Avanti Adventuren joukkueista miesten sarjassa Janne ja Jokke (Avanti 1) olivat ennakkoon kovimmassa tikissä, mutta heidän matka hidastui merkittävästi ensin nyrjähtäneellä nilkalla ja myöhemmin hajonneella polkimella. Rantahakalat Mikko ja Erik (Avanti 2) lähtivät tutustuttamaan jälkimmäistä hienon lajin saloihin, ja lajin luonteen mukaisesti ilman varusterikkoja ei tämänkertaisessa tulikasteessa selvitty. Parhaan tuloksen miehissä tekivät Mika ja Sami (Avanti 3) tullen maaliin seitsemäntenä. Samin johdolla kulkeneen alun pitkän suunnistuksen jälkeen joukkue oli pyöräilyssä pitkään viidentenä. Vähäinen melontakokemus kuitenkin maksoi, ja ”unohtunut” energian nauttiminen vielä hidasti parin matkaa lopun pyöräilyssä. Kaksi joukuetta pääsi kuittaamaan. Maaliin kuitenkin seitsemäntenä ja ehjä suoritus takana.

Kausi on nyt avattu kotimaisellakin maaperällä. Onneksemme rekrytointi ja tiimimme luontainen vetovoima on tuonut leveyttä (kuntoa, intoa ja taitoa) treenirinkiimme. Nyt tarvitaan malttia pienten tai vähän isompienkin vammojen potemiseen. Reservistä löytyy, ei ole pakko kisata. Kun vain osaisi ottaa iisisti...

Niko