Ei aivan kuten suunniteltiin
Kevään ekat seikkailut käytiin "katselemassa" sitten Virossa Ace Xdreamissa. Olosuhteet olivat mitä mahtavimmat hyvälle kilpailulle, mutta hyvällä Tallinan matkalla hukkaa aina jotakin, vai miten se oli...
Oma kisamme päättyi tällä kertaa karvaaseen keskeytykseen. Epäonnemme alkoi tosin jo kun saimme tietää lähtöjärjestyksen olevan aakkosjärjestyksen mukaan. Oivalla nimellämme pääsimme aloittamaan taistomme takarivin hyvistä tarkkailuasemista. Emme pääseet riittävän monesta joukkueesta ohitse kilpailun alku vaiheessa ja jäimme alun juoksun sekä rullaluisteluosuuden jälkeen valtavaan ryysikseen. Se haittasi pitkinä jonoina rasteilla. Pyöräilyosuudesta tuli poluilla jonossa ajoa eikä ohittaminen ollut helppoa. Tällöin syntyi myös yksi suurimmista pääsiäismunista. Ajaessamme pitkässä jonossa kapeaa polkua oli väliimme sulloutunut yksittäisiä muiden joukkueiden seikkailijoita. Poljimme Joken kanssa edellä suurella kiihkolla, emmekä huomanneet Nikon kadonneen ryysiksessä vasta kuin seuraavalla rastilla. Hetki oli varsin liikuttunut.
Nikon ketjut olivat katkenneet, eikä hänen huutonsa ollut kantautunut korviimme. Palattessamme takaisin etsimään kumppaniamme, oli Niko ehtinyt parsia ketjunsa kasaan pikalukolla ja retken kruunajaisiksi ajoimme ristiin näkemättä toisiamme. Niko oli ainut jolla oli puhelin mukana. Sanoisinko, että melko ammattimaista toimintaa siis. Lopulta tavoitimme toisemme vasta vaihtoalueella jossa päätimme lähteä syömään ja laivalle, koska aikaa olimme käyttäneet jo aivan riittävästi.
Itse kilpailu oli mielestäni hienosti järjestetty ja tunnelma erittäin hyvä. Lajin medianäkyvyys on huomattavasti suurempaa lahden toisella puolella, joka osaksi vaikuttaa myös osallistujamääriin. Olen varma, että tulemme vielä lähitulevaisuudessa palaamaan Viroon kilpailumielessä. Jotain pientä jäi vielä hampaankoloon.
Videoita
Kuvia
Kommentit
Lähetä kommentti