maanantai 30. elokuuta 2010

Valokuvia ja mittarin dataa Archipelago Adventuresta

Multisport Cup:n kauden kolmas osakilpailu käytiin Kirkkonummen Långvikin ja Porkkalan maisemissa 21.08.2010. Zarges Endures sijoittui tiukassa kilpailussa tuloslistan kuudenneksi. Tarkempi kilpailuraportti tulossa lähiaikoina.




***10.10.2010 - Niko***

Jahas, jospa jo olisi aika raportoida tästäkin kisailusta.

Archipelago Adventure 2010 starttasi Kirkkonummen Långvikista Hotelli Långvikin rannasta. Lähtö oli luonteenltaan lentävä, eli ajoimme auton perässä kootusti tielle saakka ja kisa alkoi töötistä. Ensimmäinen fillariosuus olisi reilu parikymmentä kilometriä Porkkalaniemen kärkeen asti. Ajoimme lähdön jälkeen pääjoukon keskivaiheilla. Turvallisuudesta muistuteltiin ennen lähtöä useaankin otteeseen, mutta kun kello käy niin ohjeet muuttuvat toissijaisiksi. Ensikilometreillä nähtiin pari vaaratilannetta ja yksi ulosajokin, josta onneksi päästiin säikähdyksellä. Kypärä ja koko kisan päälläpidettävät pelastusliivit lienevät pehmentäneen laskeutumista sen verran, että pari kilometriä ulosajon jälkeen kyseinen seikkeilija oli uudellen pyrkimässä pääjoukon tuulenhalkaisijaksi.

Alkusäpinöiden jälkeen ajaminen hieman rauhoittui vauhdin kuitenkin pysyessä hyvänä, ja porukka alkoi muistamaan mitä Eurosport oli opettanut ryhmässä ajamisesta. Pyöräilyn jälkeisessä vaihdossa leimasimme ensimmäisten joukossa, mutta vaihtoon kulutimme hieman liikaa aikaa, emmekä olleet enään ihan kärjen tuntumassa coastaleering-osuudelle lähdettäessä. Porkkalanniemen kalliot tarjosivat hienon ympäristön ”Porkkala Parkourille”, eikä vauhtia tai vaarallisia tilanteita puuttunut täältäkään. Yksi kanssakilpailija menetti pidon kosteaan kallioon, ja tanssahteli jyrkän kallion alas päätyen vieläpä jalat edellä alastuloon ilman jo väistämättömältä vaikuttanutta kypäräkosketusta rantakiviin. Upeaa vartalonhallintaa, verratonta jalkatyöskentelyä, Dance-ohjelman finaaliin heittämällä. Meidän osaltamme rastit löytyivät hyvin, ja saimme hyvän vauhdin päälle. Porkkala Parkourin loppupuolella vielä vilvoittava pulahdus mereen niemen kärjessä, ja siitä pikamarssia takaisin vaihtopaikalle. Osuuden maalissa olimme kuudentena (ehkä, väliajat kadonneet mystisesti internetistä tätä kirjoittaessa). Seurasi lyhyt siirtymä fillareilla kohti questiä ja seuraava coastaleeringiä.

Questinä oli hakea yksi rasti läheisestä saaresta soutuveneellä. Sen kummempia ihmettelemättä hyppäsimme veneeseen. Mikko souti, minä aloin syödä eväitä. Rastia ei juurikaan tarvinnut etsiä, sen verran oli ruuhkaa paikan päällä. Takaisin soudettaessa tutkailimme seuraavaa coastaleeringnäyttämöä ja tulimme siihen tulokseen, että jätämme uimapatjat rannalle ja uimme luotoja hyväksikäyttäen osuuden läpi. Patjojen täyttöön ja tyhjentämiseen kuluva aika kun oli ollut pääasiallinen huolenaiheemme edeltävän viikon aikana. Patjathan olisi kannattanut täyttää soudun aikana, mutta kuten sanottua: 'kummempia ihmettelemättä'.. Räpiköintiosuuden aikana otimme jonkin verran ajassa nokkiin (ne väliajat edelleen hukassa), ja muutama joukkue livahti taas ohitsemme. Aivan osuuden lopussa juuri ennen viimeistä rantautumista allekirjoittaneen oikea jalka koki vaiheittaisen totaalikramppautumisen, joten aivan parhaassa tikissä ei seuraavaan pyöräilysiirtymäänkään päästy.

Pyöräilyosuus oli taas suoraviivaista menoa lähes kaksikymmentä kilometriä. Otimme pari muuta joukkuetta kiinni heti osuuden alkuun. Mikko pysyikin muiden kyydissä helposti, mutta minulla oli tekemistä pysyä vauhdissa kramppien pehmentäneen jalan kanssa. Melontaan kuitenkin päästiin varsin kohtuullisessa ajassa.

Nopea vaihto, edessä kauden pisin melonta. Ja eihän me oo taaskaan treenattu. Kanssapyöräilijämme menivät ohi liukkaammilla kanooteillaan, ja me läpsyttelimme vastatuuleen sen minkä pääsimme. Jossain välissä Mikon kyynärpää alkoi ilmoitella itsestään, joten emme päässeet ihan täyden höyryllä painamaan. Oli aikaa hieman spekuloidakin. Uimapatjamoka painoi mieltä. Melonnan puoltaväliä lähestyessä alkoi muita joukkueita tulla vastaan. Ei oltu ihan älyttömän kaukana. 'Joku voitais vielä saada kiinni.' Ei kuitenkaan saatu tähtäimeen ketään kaummaisen rastin haettuamme. Paluu vaihtopaikalle tasaista vauhtia.

Nopea vaihto lyhyeen pyöräilyyn takaisin Långvikin rantaan. Saatiin vielä fillarit yllättävän kovaan lentoon. Saattoi johtua parista kuntosarjan joukkueesta, joiden ohitus motivoi pyörittämään vähän nopeammin. Jäljellä oli lyhyt uintiosuus Hotelli Långvikin rantasaunan laiturilta. Tällä kertaa puhaltelimme patjat rauhassa täyteen. Patjat kulkivat todella liukkaasti, ja luultavasti täällä ohitimme Lopen Uupuneet ja nappasimme kuudennen sijan. Kauden parhaan.

Aikaa kului 6h 1min, voittajien eli Woodmanin kuluttaessa vain 5h 12min.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti